Bruksismin 3 yleistä syytä

Bruksismi eli hampaiden yhteen pureminen tai narskuttelu ei yleensä synny vain yhdestä syystä. Taustalla voi olla purennan kuormitus, kehon asennon vaikutus sekä hermoston ja sykoemotionaalisen kuormituksen yhteisvaikutus. Siksi bruksismia kannattaa katsoa sekä hampaiden, leukanivelen, niskan, hengityksen että stressinsäätelyn näkökulmasta.

1. Purenta ja hampaiden kuormitus

Ensimmäinen fyysinen syy liittyy totta kai purentaan! Hampaiden virheellinen tai epätasapainoinen kuormitus voi lisätä painetta leukaniveleen ja puremalihaksiin. Kun purentaelimistö joutuu tekemään ylimääräistä työtä, seurauksena voi olla leuan väsymistä, hampaiden arkuutta, lihasjännitystä, päänsärkyä tai leukanivelen oireita.

Tässä tilanteessa hammaslääkärin arvio on tärkeä. Purentakisko voi suojata hampaita kulumiselta ja vähentää vaurioiden riskiä. Kisko ei kuitenkaan aina poista sitä syytä, miksi keho jatkaa jännittämistä.

2. Kehon asento, niska ja posturaaliset tekijät

Toinen tärkeä tekijä on kehon asento. Leuka ei ole irrallinen osa kehoa. Pään asento, kaularanka, hartiat, rintakehä, hengitys ja lantion tasapaino vaikuttavat siihen, miten kuormitus jakautuu kehossa.

Jos pää työntyy eteen, niska kuormittuu ja puremalihakset voivat joutua kompensoimaan. Jos rintakehä on jännittynyt ja hengitys pinnallista, myös kaulan ja leuan alue voivat jäädä jatkuvaan valmiustilaan.

Siksi bruksismissa on tärkeää katsoa myös niskaa, hartioita, ryhtiä ja hengitystä — ei vain hampaita.

3. Psykoemotionaalinen kuormitus, stressi ja hermoston valmiustila

Kolmas syy liittyy hermoston kuormitukseen. Stressi, ahdistuneisuus, kiire, vastuu ja jatkuva sisäinen paine voivat pitää kehon valmiustilassa. Silloin hampaat voivat painua yhteen huomaamatta esimerkiksi keskittyessä tai nukkuessa.

Tämä ei tarkoita, että bruksismi olisi “vain stressiä”. Se tarkoittaa, että hermosto, uni, hengitys, lihakset ja mieli voivat yhdessä ylläpitää tilaa, jossa leuan on vaikea päästää irti.