Mitä ratkaisuja bruksismiin on?

Bruksismin hoidossa on tärkeä ymmärtää mistä kokonaisuudesta juuri sinun kohdallasi on kyse. Kaikilla ihmisillä bruksismi ei synny samasta syystä. Yhdellä ihmisellä tärkein asia voi olla purentakisko ja hampaiden suojaaminen. Toisella niskan, pään asennon ja hengityksen vapauttaminen. Kolmannella hermoston rauhoittuminen, stressin käsittely ja kehon palautumisen tukeminen.

Usein tarvitaan näiden yhdistelmää.

Hammaslääkäri ja purentakisko

Hammaslääkäri arvioi hampaiden kulumista, purentaa, leukanivelen tilannetta ja purentakiskon tarvetta. Purentakisko voi olla todella tärkeä, koska se suojaa hampaita yölliseltä narskuttelulta ja yhteen puremiselta.

Mutta vaikka kisko suojaa hampaita, kehon jännitysmalli voi jatkua. Siksi asiakas voi edelleen tuntea kasvojen, leuan, niskan ja hartioiden kireyttä.

Tässä kohtaa osteopaattinen hoito voi olla hyvä tuki.

Mihin osteopaattia tarvitaan bruksismissa?

Kun purentakisko tekee omaa tehtäväänsä ja suojaa hampaita, osteopaatti työskentelee kehon kokonaisuuden kanssa.

Vastaanotolla tutkin, miten leuka toimii suhteessa muuhun kehoon. Katson erityisesti kaularankaa, pään asentoa, niskan ja hartioiden jännitystä, hengitystä, rintakehän liikkuvuutta ja leukanivelen toimintaa.

Tavoitteena on vähentää kehon jännityksiä, parantaa pään ja kaulan alueen liikkuvuutta ja tukea leukanivelen normaalia toimintaa.

Osteopaattinen hoito voi sisältää pehmeää työskentelyä niskan, kallonpohjan, kasvojen, leuan, rintakehän ja hengityksen alueella. Tarvittaessa käsittelen myös purentalihaksia suun ulkopuolelta ja asiakkaan suostumuksella myös suun sisäpuolelta.

Tarkoitus ei ole vain “rentouttaa leukaa”. Tarkoitus on auttaa kehoa löytämään tila, jossa leuan ei tarvitse koko ajan tehdä ylimääräistä työtä.

Miksi katson ihmistä kokonaisuutena?

Oman kokemukseni mukaan bruksismi ei ole koskaan vain leuan asia. Leuka on usein paikka, jossa koko ihmisen kuormitus tulee näkyväksi.

Vastaanotollani näen, miten purenta, niska, hengitys, ryhti, stressi, uni ja tunteet voivat liittyä toisiinsa. Jos hoidan vain leukaa, mutta en huomioi niskaa, hengitystä tai hermoston kuormitusta, työ jää helposti liian kapeaksi.

Siksi katson ihmistä kokonaisuutena.

Minulle keho, mieli ja sielu eivät ole erillisiä osia. Keho kertoo usein siitä, mitä ihminen on kantanut pitkään. Mieli voi olla tottunut jaksamaan, mutta keho näyttää, missä rajat ovat tulleet vastaan. Sielun tasolla kyse voi olla siitä, että ihminen on ollut pitkään irti omasta rauhastaan, tarpeistaan tai sisäisestä turvastaan.

Bruksismissa tämä voi näkyä hyvin konkreettisesti: hampaat puristuvat yhteen, leuka kiristyy, hengitys pidättyy ja keho yrittää pysyä hallinnassa.

Hoidossa en halua pakottaa kehoa rentoutumaan. Haluan kuunnella, miksi se on joutunut jännittymään.

Kun ihminen tulee nähdyksi kokonaisuutena, myös keho voi alkaa päästää irti syvemmältä tasolta.

Milloin kannattaa hakeutua hoitoon?

Hoitoon kannattaa hakeutua, jos huomaat, että:

• puret hampaita yhteen päivällä

• narskuttelet öisin

• leuka tuntuu aamulla väsyneeltä

• ohimoita särkee

• kasvot tuntuvat kireiltä

• niskat ja hartiat ovat jatkuvasti jumissa

• leukanivel napsuu tai tuntuu jäykältä

• suun avaaminen tuntuu vaikealta

• stressi näkyy kehossa puristamisena

Hammaslääkärin arvio on tärkeä, jos hampaissa on kipua, kulumista, lohkeamia tai epäilet purentakiskon tarvetta. Lääkärin tai hammaslääkärin arvio on tärkeä myös silloin, jos kipu on voimakasta, äkillistä tai toispuoleista, jos siihen liittyy turvotusta, kuumetta, puutumista tai suun avaaminen on selvästi rajoittunut.